Tanssittaisiinko Myllymäellä ensi kesänä?
06.03.2024 - Kirjoittaja
Keltaiset pistetalot kurottelevat Haapaniemen Myllymäellä kohti korkeuksia aivan kuten ne tekivät jo 60 vuotta sitten. Talot, ne uudelleenrakennetutkin, ovat pysyneet ulkoisesti melko samannäköisinä, mutta elämä niiden sisällä ja ympärillä on muuttunut vuosien saatossa. Yhteisöllisyyskin on muuttanut muotoaan, mutta edelleen makkara paistuu ja maistuu asukastoimikunnan järjestämissä grilli-illoissa.
Niiralan Kulman keltaiset pistetalot valmistuivat 1950- ja 1960-lukujen taitteessa huippupaikalle – kirjaimellisesti. Haapaniemen korkealla mäellä ne muodostavat viereisen jalkapallokentän valojen kanssa pitkälle näkyvät maamerkit. Taloja alettiin remontoida ja uudelleenrakentaa muutamia vuosia sitten. Parhaillaan nousee Urheilukatu 5:n uudisrakennus.
– 1960-luvulla kolmannen kerroksen ikkunasta saattoi nähdä Kallavedelle puuston ollessa vielä nuorta, ja talon lapsista sai muodostettua helposti oman ikäryhmänsä joukkueen erilaisia pelejä varten, muistelee Ulla Rissanen, joka muutti lapsuudenperheensä kanssa vasta valmistuneeseen pistetaloon vuonna 1959. Hän asuu mäellä edelleen – asunto vain on vaihtunut talosta toiseen.
Rissanen laskeskelee, että yhden talon yhdessä kerroksessa saattoi lapsuusaikoina asua parisenkymmentä eri-ikäistä lasta ja nuorta, jolloin koko mäen viidessä talossa ja lähialueilla riitti ”mölyä”, vipinää ja vilskettä. Tuolloin pistetalojen muodostama keskipiha oli suojaisampi ja liikennettä vähemmän. Oltiin ikään kuin yhtä suurta perhettä.
Myllymäki vai Mölymäki?
Katso 3-osainen Pistetalot-dokumentti
www.niiralankulma.fi/pistetalot
Yhteisöllisyys nykyisin pienimuotoisempaa
Ulla Rissanen on ollut mukana pistetalojen asukastoimikunnassa jo 1990-luvun lopulta lähtien. Hänellä onkin erinomainen käsitys siitä, miten asukkaiden yhteistoiminta on vuosien varrella muuttunut.
– Vuosituhannen vaihteessa järjestimme pihalla juhlia, joissa oli elävää musiikkia, karaokea ja yhteislaulua. Loppuillasta pistimme tanssiksi! Pihajuhlat toistuivat monena vuotena ja kävijöitä riitti. Osa osallistui avaamalla ikkunansa ja kuuntelemalla musiikkia sitä kautta. Hyvissä ajoin myös lopetimme, joten kaikki saivat rauhassa nukkua, Rissanen kuvailee.
Lauantaisin oli tapana kokoontua yhdessä grillaamaan, ja piha-alueella onkin ollut grillikota vuosikymmeniä. Talo- ja piharemonttien myötä kota purettiin ja uusi valmistui keväällä 2023. Mäen tuulisia olosuhteita hillitsemään kotaan valmistui elokuussa pleksilasiseinät, jotka kustannettiin asukastoimintarahalla ja Niiralan Kulman tuella. Haastattelua edeltävänä iltana Rissanen toimikuntakollegansa kanssa olikin järjestänyt asukkaille grilli-illan syömisineen.
– Kodassa tuntui ihan lämpimältä ja mukavasti asukkaitakin löysi paikalle, Rissanen kertoo ja jatkaa, että hiljaisempien vuosien jälkeen kodassa on järjestetty esimerkiksi lastenkutsuja ja perhekunnat ovat käyneet kesäisin ruokailemassa.
Yhteinen toiminta ei synny itsestään
Rissasta voinee pitää yhteistoiminnan aktiivina, sillä asukastoimikunnan lisäksi hän on ollut vapaaehtoisena mukana muun muassa Niiralan Kulman tapahtumissa, jalkapallo- ja jääkiekkoseuroissa sekä edelleen Rissalan sotilaskotiyhdistyksessä.
– Yhteistoiminta tuo sisältöä elämään ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Asukastoimikuntatyö ei vaadi mahdottomia, Rissanen toteaa.
Pienistäkin yhteisistä tapahtumista voi kertyä paljon iloa – sekä järjestäjille että osallistujille. Asukastoimintarahalla, jota Nikun kiinteistöillä on käytössään, voidaan tehdä yhteisöllisyyttä lisääviä toimia ja järjestää tapahtumia. Itsestään toiminnot eivät tietysti synny: myös Myllymäen toimikunnan joukkoon mahtuisi uusia jäseniä. Nuoremmille aktiiveille toimikuntatyöskentely voi tuoda esimerkiksi ansioluetteloonkin hyvä lisän.
Myllymäen asukastoimikunnassa suunnitellaan jo kevään ja kesän tapahtumia. Ja jos aktiivisia toimijoita vain riittää, voitaisiin mäeltä ehkä tulevaisuudessa kuulla vielä musiikkiakin.
Kuvateksti: Ulla Rissanen sai valmistaa isolla paellapannulla ruokaa asukastapahtumassa. Kuva vuodelta 2001.