Viksu Niku kertoo ympäristöfiksuista asioista, tekemisestä ja toimista, joiden avulla edistämme yhteistä tavoitetta: Hiilineutraali Kuopio 2030.

Suloinen kukkapelto pelastaa pörriäisiä ja piristää mieltä

16.04.2024 - Kirjoittaja

Hyvillä ideoilla ja esimerkeillä on tapana levitä. Esimerkistä sai alkunsa myös Päivärannan Keski-Kaari 31:n pihamaalle viime kesänä perustettu pörriäispelto eli istutusalue, jolla kasvaa sekä hyönteisiä että meitä ihmisiä ilahduttavia värikkäitä kukkia. Mallia istutuksista kannustamme ottamaan muissakin pihapiireissä!

Mikä pörriäispelto?

Pörriäispelto on erityisesti hyönteisille suunniteltu, kukilla ja kasveilla istutettu alue, joka houkuttelee pölyttäjiä, kuten mehiläisiä ja perhosia. Pörriäispelto tukee ekosysteemin toimintaa tarjoamalla ihanteelliset olosuhteet elintärkeille pölyttäjille. Näin edistämme luonnon monimuotoisuutta. Pienetkin alueet, missä monimuotoisuutta voidaan tukea, ovat tärkeitä! Lisäksi pörriäispellot tarjoavat ihmisille esteettistä iloa ja lisäävät värejä maisemaan. Pörriäispellot tuovat iloa ihmisille ja ravintoa pölyttäjille!

Toukokuussa 2023 Mikkelissä järjestetyillä asukaspäivillä tapahtui kohtaaminen, josta Päivärannan pörriäispelto sai alkunsa: Keski-Kaari 31:n asukastoimikunnan puheenjohtaja Jaana Myllynen keskusteli reissun aikana Petosen alueen asukasaktiivi Marjut Ronkaisen kanssa, joka kertoi, että heille oli perustettu toimintarahoilla kukkapelto.

Samassa Niiralan Kulman palvelupäällikkö Joni Mäenpää jo esittikin kysymyksen, laitettaisiinko myös Keski-Kaarelle kokeilumielessä samanlainen, kun piha-aluetta riittää.

Myllynen innostui ideasta ja mukaan toimeen heittäytyi myös asukastoimikunnan jäsen Ulla Heikkinen. Työ alkoi kesäkuun puolivälissä 2 x 2 metrin kokoisen alueen valmistelulla.

– Kaivoimme pistolapiolla 10 cm:ä syvän alueen, erottelimme multapaakut ruohosta ja lisäsimme vähän hiekkaa ja uutta multaa. Saimme hyvää apua myös talossamme asuvalta puutarhurilta, joka tiesi kertoa, että tulevat kasvit ovat niin sanottuja köyhän maan kasveja, jotka pärjäävät vähemmälläkin, Myllynen sanoo.

– Isoin työ oli perustusten tekemisessä, mutta teimme jaksamisemme mukaan ja toinen toisillemme sanoimme, että otahan sinä välillä rauhassa, niin minä jatkan, Heikkinen lisää.

Työtä helpotti, että Mäenpää oli tilannut sopivankokoisen siemenkankaan, ikään kuin maton, jossa siemenet ovat maatuvassa alustassaan kiinni. Matto laitettiin lapioidulle alueelle paikoilleen ja ”naulattiin” kiinni luonnosta löytyneillä tikuilla. Kastelua pelto vaati alkuun runsaasti, jotta siemenet lähtivät itämään.

Mitä uutta täällä kasvaakaan?

Keski-Kaaren pörriäispellossa on tusinan verran erilaisia kasveja, jotka kukkivat hieman eri aikaan kesästä. Näin pelto tarjoaa seurattavaa asukkaille, joiden ikkunaankin kukat näkyvät. Etenkin entiset omakotitaloasujat ovat kertoneet kaivanneensa istutuksia vehreälle pihalle.

– Töistä tullessani on joku saattanut tulla sanomaan, että nyt sinne on taas ilmestynyt uusi kukka. Sitten yhdessä olemme pohtineet, mikä kasvi mahtaa olla kyseessä. Puhelimeen on ladattu myös kasvintunnistussovellus, kertoo Myllynen. Loppukesällä pellosta voikin tunnistaa ainakin ruiskaunokin, unikon, tarhakehäkukan sekä jo kukkineen tarhaneidon lehtivarret.

– Pelto kerää paljon hyönteisiä, kuten oli tarkoituskin. Ihan lasten leikkialueen vierelle sitä ei siis kannata perustaa, vinkkaa Heikkinen.

Kun kukkia alkoi ilmestyä, saattoi kastelutahtia vähentää 1–3 kertaan viikossa. Maahan istutetut kukat eivät säikähdä kuivuutta yhtä helposti kuin ruukkuistutukset, joten hoito on helppoa. Tänä kesänä luonto on hoitanut suuren osan kastelusta. Naiset suunnittelevat, että ensi kesänä kasteluun voisi pyytää enemmänkin halukkaita mukaan – raksi vain listaan, niin tiedossa on, milloin kastelu on tehty. Myös pellon laajennusosa on pohdinnassa, joten pelkästä kokeilusta ei voitane enää puhua.

– Kertaalleen säikähdimme alkuvaiheessa, kun kasvien siemenet alkoivat maistua linnuille. Muutamilla kukkamaalle asetetuilla CD-levyillä siivekkäät saatiin kuitenkin hätisteltyä pois, nauraa Heikkinen.

Päivärannasta löytyy kaikki

Aktiiviset pörriäispellon perustajat ovat pitkäaikaisia Niiralan Kulman asukkaita: Jaana Myllynen on muuttanut Nikulle vanhempineen jo vuonna 1975 ja asunut Nikulla sittemmin myös oman perheensä kanssa yhtä vuotta lukuun ottamatta. Ulla Heikkinen taas on asunut Niiralan Kulmalla vuodesta 1980.

Päiväranta ja nykyinen asuintalokin on tullut molemmille tutuksi vuosikymmenien ajalta, joskin Heikkinen asui hetken myös Haapaniemen pistetaloissa ennen kuin koitti aika palata jälleen takaisin Keski-Kaari 31:een.

– Päiväranta on kaunis paikka asua ja täällä on kaikki mitä tarvitsee, Heikkinen toteaa. Ja nyt pihamaalle on saatu oikea pörriäispeltokin!

Jos teilläkin innostuttiin pörriäispellosta, otattehan yhteyttä palvelupäällikkö Joni Mäenpäähän (joni.maenpaa@niiralankulma.fi). Niiralan Kulma tarjoaa viherpeukalonikulaisille siemenkankaat penkin perustamista varten!

 

Kuvateksti: Jaana Myllynen ja Ulla Heikkinen iloitsevat kättensä jäljistä. 

Liittyvät uutiset

ASUNTOA HAKEVILLE

ASUKKAILLE

NIIRALAN KULMA

SÄHKÖINEN ASIOINTI